Hirsitalon energiatehokkuus
Oman kodin lämmityskustannuksissa keskeisiä kysymyksiä ovat: millä talo lämmitetään, kuinka paljon energiaa asumisessa kulutetaan ja mitä nämä kaikki maksavat niin rakennusvaiheessa kuin myöhemmin asuessa. Hirrellä on luonnostaan lämpöä tasaavia ominaisuuksia, ja huolellisella suunnittelulla kodin energiatehokkuutta voidaan parantaa entisestään. Talomyyjä auttaa löytämään teille parhaat ratkaisut.
Hirsitalon lämmönlähteen valinta
2020-luvulla omakotitalon lämmönlähteeksi valitaan lähes poikkeuksetta lämpöpumppu tai kaukolämpö. Maalämpö on yhä suositumpi valinta energian hinnan nousun ja ekologisuuden myötä. Se on vuodenajasta riippumatta ilmalämpöpumppua tehokkaampi ja tuo suuria säästöjä energiakuluissa. Maalämpöpumppu on kuitenkin hankintakustannuksiltaan kallein vaihtoehto ja sen käyttöönottoon voi liittyä esteitä. Esimerkiksi porakaivoa ei voi tehdä pohjavesialueelle tai jos tontti sijaitsee hiekkaharjulla, jossa kallioperä on syvällä. Syvälle poraaminen on kallista, eikä investointi usein maksa itseään takaisin järkevällä aikavälillä.
Lämmönlähteen valinnassa on tärkeää selvittää, vaatiiko kaavoitus tontin liittämistä kaukolämpöön. Kaukolämpö on usein kaupunkialueiden vakioratkaisu, mutta sitä ei aina ole saatavilla keskustojen ulkopuolella. Kaukolämpö on luotettava ja suhteellisen edullinen lämmitystapa ilman erillisen lämmönlähteen investointitarvetta.
Kaukolämmön kääntöpuolena on, ettei se viilennä kotia, joten monet valitsevat lämpöpumpun kesähelteiden varalle. Vesi-ilmalämpöpumppu voi olla hyvinkin varteenotettava ratkaisu pienemmille kotitalouksille. Vesi-ilmalämpöpumpun lämmitysteho riittää jopa 20 pakkasasteeseen ja on siten keskivertoperheen tarpeisiin tehokas ratkaisu aina Oulun korkeudelle asti. Lapin talvessa maalämpö tuottaa varmemmin riittävän lämmitystehon.
Muita kysyttyjä lämpöpumppuratkaisuja ovat ilma- ja poistoilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumpun etuja ovat sen pieni tilantarve ja edullinen investointi, joka on noin 2-3 tuhatta euroa. Sisäyksikkö mahtuu jopa oven päälle, ja itse laite toimii tarvittaessa jäähdytykseen.
Poistoilmalämpöpumpuissa ei kaikissa ole jäähdytystoimintoa, mutta niiden etuna on tehokas tapa lämmittää kodin käyttövettä. Tulisijan poistoilman lämmön talteenotto tehostaa erityisellä tavalla poistoilmalämpöpumpun hyötyä.
Menneinä vuosikymmeninä yleinen sähkölämmitys on nykyisten energiamääräysten myötä lähes poistunut käytöstä. Nykyisin sähkölämmitystä käytetään vain pienissä omakotitaloissa, joissa on silti oltava tukena esimerkiksi varaava tulisija.
Varaavat tulisijat eivät ole olleet enää niin suuressa suosiossa. Etenkin kaupunkialueella polttopuiden hankinta ja varastointi on hankalaa, ja puu myös maksaa. Toisin on maaseudulla, jossa polttopuut saatetaan hankkia omasta metsästä. Varaava tulisija on kuitenkin erinomainen tuki lämmitykselle, esimerkiksi sähkökatkojen varalta.
Haja-asutusalueilla lämmönlähteenä saattaa olla puuta polttoaineena käyttävä uuni, kuten pelletti- tai hakeuuni. Pellettilämmitys valitaan yleensä maatilalle, jossa lämpökeskus rakennetaan erikseen. Öljylämmitys on puolestaan lähes kadonnut nykyrakentamisesta.
Parhaan avun lämmönlähteen valintaan saat talomyyjältäsi, joka osaa huomioida talosi koon, sijainnin sekä perheenne energiankulutustottumukset.
Hirsitalon energiatehokas suunnittelu
Lämmönlähdettä valittaessa on tärkeää tietää talon koko ja lämpimän veden tarve, sillä käyttöveden lämmittäminen vie jokseenkin saman verran energiaa kuin talon lämmitys. Energiatehokkuuden suunnittelu aloitetaankin ottamalla huomioon asukkaiden määrä ja vesipisteet, kuten kylpyhuoneet ja suihkut. Esimerkiksi perheessä, jossa on urheilua harrastavia ja päivittäin peseytyviä nuoria, lämpimän veden tarve on suurempi kuin kahden aikuisen ja koiran taloudessa.
Pitkät vesiputkistot hukkaavat lämpöä, joten kylpytilojen sijoittaminen lähelle lämminvesivaraajaa on energiatehokkaampaa kuin putkien vetäminen kymmeniä metrejä kerrosten välillä. Tietyn etäisyyden jälkeen lämminvesiputkisto tarvitsee myös lisää lämminvesikierron talotekniikkaa tuekseen, jotta hanasta saadaan heti lämmintä vettä ilman turhaa valuttamista. Tätä koskevat omat rakentamisen määräykset.
Talon koon vaikutus kustannuksiin
Energiatehokkuuden suunnittelussa keskeinen tekijä on talon koko eli lämmitettävien kuutioiden määrä. Mitä pienempi talo, sitä kevyemmällä lämmönlähteellä pärjätään. Nykyaikaiset hirsitalot lämpiävät lattialämmityksellä, jonka hyötysuhde on tehokas. Lattialämmityksessä kiertävää vettä ei tarvitse lämmittää yhtä kuumaksi kuin perinteisissä lämpöpattereissa.
Oman kodin suunnittelussa kannattaa miettiä, onko pari kertaa vuodessa käytettävä vierashuone todella tarpeen. Myös talon sijoittelu ja ikkunoiden suuntaaminen ilmansuuntien ja auringonvalon mukaan vaikuttavat energiatehokkuuteen. Vaikka lämmituskustannukset eivät olisi suuria, tilat kuten vierashuone tai viisi metriä korkea olohuone voivat nostaa lämmityskustannuksia vuositasolla jopa sadoilla euroilla.
Suurempi hintalappu saattaa myös tulla sen seurauksena, että tietyn kokoluokan yli mentäessä lämmönlähde on vaihdettava tehokkaampaan versioon. Esimerkiksi 120-neliöisen hirsitalon voi lämmittää noin 5000-8000 euron vesi-ilmalämpöpumpulla, mutta 130-140 neliön yli mentäessä voi joutua turvautumaan jo maalämpöön. Jos tontilla ei voi porata syvää maalämpökaivoa, voidaan lämmönkeruuputkisto sijoittaa rantatontilla järveen tai matalammalle maanpinnan läheisyyteen niin sanottuun maapiiriin.
Toinen vaihtoehto on investoida poistoilmalämpöpumppuun tuloilmamoduulilla, mikä voi nostaa kustannuksia 5 000–10 000 eurolla. Jos maalämpöpumppua on vaihdettava esimerkiksi 6 kW tehosta 8 kW tehoon, se lisää hintaa noin 2000-3000 euroa.
Joissakin tapauksissa kalliimman lämpöpumpun tarve voidaan välttää vähentämällä talon lämmitystarvetta. Tämä onnistuu esimerkiksi lisäämällä välipohjan eristystä, huomioimalla ilmansuuntia ikkunoiden sijoittelussa ja valitsemalla tehokkaamman U-arvon ikkuna- ja ovimallit. Modernit ikkunat ja ovet ovat tiiviitä ja energiatehokkaita, ja Finnlamellin vakiovalikoimasta löytyy hyviä vaihtoehtoja ilman lisäpanostusta. Myös talon kerrosmäärällä on vaikutusta energiatehokkuuteen.
Suunnittelussa optimoidaan jokainen ratkaisu siten, että määräystasot saavutetaan kustannustehokkaasti. Koska talon todellisesta tiiveydestä ei rakennuslupavaiheessa ole aivan tarkkaa tietoa, suunnittelu tehdään varman päälle.
Huomioi tulevaisuuden tarpeet
Hirsitalon energiatehokasta suunnittelua on myös tulevaisuuden huomiointi. Esimerkiksi aurinkopaneeleille tai ilmalämpöpumpulle on hyvä tehdä varaukset jo talon suunnitteluvaiheessa, jolloin voidaan asentaa tarvittavat sähköt ja viemäröinti. Näin hirsitalon seiniin ei tarvitse puhkoa läpivientejä jälkikäteen ja vältetään hallitsemattomien ilmavuotokohtien syntyminen.
Tämä on myös esteettinen valinta. Kun myöhemmin asennettavan tekniikan sähköjohdot ja putkisto huomioidaan jo kotia suunnitellessa, voidaan ne piilottaa talon rakenteisiin rakennusvaiheessa.
Viilennys on osa nykyaikaista asumismukavuutta
Kodin lämmönlähdettä valittaessa kannattaa myös pohtia viilennyksen tarvetta. Esimerkiksi ilmalämpöpumppu viilentää siinä missä lämmittää, mutta poistoilmalämpöpumput tarjoavat viilennyksen vain joissain malleissa.
Maalämpöpumpun maaviilennys on pitkällä aikavälillä hyödyllinen lisäominaisuus, joka tasapainottaa kaivon lämpötilaa. Kesällä viilennys elvyttää kaivoa eli ajaa sinne lämpöä, jota taas talven tullen tarvitaan. Maaviilennys on kustannustehokas, ja moni asiakkaistamme tekee sille vähintään varauksen suunnitteluvaiheessa. Sisäyksikön asennus on myös helpompi toteuttaa jälkikäteen.
Myös aurinkosuojaus ikkunoissa auttaa viilentämään kotia. Aurinkosuojaavien ikkunoiden kysyntä on kasvanut viime vuosina, kun talvet ovat leudontuneet ja kesät kuumentuneet.
Hirren ominaisuudet
Massiivipuulla on lämpöä ja kosteutta tasaava vaikutus. Hirsi on vuorovaikutuksessa noin viiden sentin matkalta ympäröivän ilman kanssa, varaten ja luovuttaen lämpöä tarpeen mukaan.
Hirsitalon massiivirakenne toimii energiavarastona, mikä on erityisen hyödyllistä talvisen sähkökatkon aikaan, sillä hirsitalo kylmenee hitaammin. Kesällä hitaasti kuumeneva hirsitalo pysyy vastaavasti viileämpänä, mikä parantaa asumismukavuutta.
Energiatehokkuusluokituksessa noin 10 % Finnlamellin hirsitaloista on A-luokassa, ja loput B-luokassa. Tämä on lähellä vuonna 2022 valmistuneiden suomalaisten pientalojen keskiarvoa.
Hirren eristävyyttä kuvaava U-arvo (0,5) on jonkin verran alhaisempi kuin esimerkiksi elementtitalon villaeristyksellä. Siksi hirsitaloon tarvitaan jo pienemmässä kokoluokassa tehokkaampi lämmitys. Maalämmön tai vastaavan tehon lämmönlähteen tarve voi ilmetä jo 120 neliön hirsikodissa, ja tarve vaihtelee luonnollisesti sen mukaan, miten pohjoiseen rakennetaan.
Hirsitalo itsessään on hyvin tiivis rakenne, ja tiiveyttä kuvaava arvo on Finnlamellin taloissa hieman yli 1. Energialaskelmissa hyväksyttävä arvo on 2 ja yli 4 oleva tulos on huono.
Tiiveys kuvaa vuodon määrää per seinäneliö tietyllä alipaineella. Huoneilmaa ei haluta vaihtaa nurkista vuotamalla, vaan hallitusti Ilmanvaihtokoneella ja esimerkiksi poistoilman lämpö voidaan ottaa talteen.
Tiiveys todennetaan ilmatiiveysmittauksella, jossa rakennuksen ulko-oveen asennetaan tilapäisesti painelaitteisto, ja jolla rakennus ali- tai ylipaineistetaan, jotta vaipan ilmanpitävyyttä voidaan tutkia. Mittauksen yhteydessä voidaan paikallistaa vaipan ilmavuodot esimerkiksi lämpökamerakuvauksella tai merkkisavulla. Vuotojen korjaus on huomattavasti halvempaa vielä silloin, kun pintarakenteita ei ole viimeistelty.
Huippuluokan tiiveyden tavoittamiseksi hirsitalo kannattaa asentaa Finnlamellin ammattilaisten toimesta. Asennus kuuluu aina muuttovalmiin hirsitalopaketin hintaan. Tämä on parasta satsausta talon energiatehokkuuteen ilmavuotojen eliminoimiseksi.
Tietoa ja inspiraatiota
Tilaa itsellesi
Finnlamellin esitteet
Tilaa maksuttomat esitteemme sähköpostiisi tai
paperisena kotiin kannettuna.